Tarvitaanko lihaa maksimaaliseen lihaskasvuun? En usko. Vasta silloin tulee rajoitin hieman vastaan jos luovutaan kaikesta eläinperäisestä ravinnosta, kuten maidosta, kananmunista ja maitotuotteista kuten esim. heraproteiini. On todistettu tutkimuksin kananmunien sisältämän proteiinin ja heraproteiinin etu verrattuna esim. soija tai hamppuproteiiniin. Kananmunia ja maitoa ravintonaan käyttäviä kasvissyöjiä kutsutaan lakto-ovo-veketaristi nimellä. Käytännössä kananmunien ja maidon käyttäminen ravintona on jo eettisesti paljon paljon hyväksyttävämpää kuin eläinten tappaminen ravinnoksi, vaikka ihminen selviäisi ilmankin. Ainakin minun mielestä, jokainen loppukädessä päättää sitten itse mitä tekee.
Jos käytetään edelleen maitotuotteita kuten maitoa, raejuustoa, rahkaa, heraproteiinia ja kananmunia, käytetään jo useaa erinomaista proteiinin lähdettä. Heraproteiini on nopeasti imeytyvää ja aminohappoprofiililtaan ihmiselle täydellistä proteiinia. Kaseiini vaikuttaa kehossa pitempään vapauttaen useiden tuntien ajan keholle proteiinia. Maito sisältää noin 70-80% kaseiiniproteiinia ja 20-30% heraproteiinia. Molempia voidaan ottaa vielä erikseen, esim. heraa harjoittelun jälkeen ja kaseiinia ennen nukkumaanmenoa. Kananmunakin sisältää runsaasti kaikkia ihmiselle välttämättömiä
aminohappoja. Siksi kananmunan sisältämää proteiinia kutsutaan
hyvälaatuiseksi.
Käytännössä, jos kalaa voitaisiin edelleen nauttia ruokavaliossa, puhuttaisiin "lakto-ovo-pesco-veketaristi ruokavaliosta". Tällöin ruokavalio olisi lähes täydellinen. Erittäin tärkeitä Omega 3 rasvahappoja saataisiin helposti, eikä kalaa tarvitsisi nauttia päivittäin vain joitain kertoja viikossa, jos käytettäisiin omega 3 lisäravinnetta. Ilman kalaakin selvittäisiin, keskivertosuomalainen saa 80 % omega-3-rasvahapoistaan rypsiöljystä ja 20 % kalasta.
Edelleen tulisi käyttää monivitamiinivalmisteita! mm. kasvissyöjillä ongelmia aiheuttanutta b-12 vitamiinia, koska sitä saadaan juuri lihasta, kalasta, mutta toki myös maitovalmisteista jonkin verran.
Kasvissyönnille tyypillisiä kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, viljaa käytettäisiin runsaasti ja ne kattaisivatkin suurimman osan vitamminien tarpeista. Niistä saataisiin hiilihydraatit sekä hieman proteiinia.
Entäs sitten ihan täydellisenä kasvissyöjänä, jos ei käytettäisi mitään eläinperäistä?
Käytännössä lisäravinteina käytettäisiin hieman heikkolaatuisempaa hamppu ja soijaproteiinia. Proteiinin lähteinä käytettäisiin papuja, soijaa, pähkinöitä ja viljaa. Hiilihydraatin lähteet säilyisivät täydellisinä, hedelmät, kasvikset, viljat, juurekset ovat sitä parasta hiilhydraatin lähdettä, mitä siis lihansyöjätkin käyttävät. Lihansyöjän etu rajoittuukin siis vain eläinperäisestä ravinnosta saatavaan korkealaatuisempaan proteiiniin mikä on lihaskasvulle tärkeää. Vaikeaa sanoa mikä käytännön etu on, ehkä joitain prosentteja? Tämä näkyykin sitten vasta kilpailutasolla, ei niinkään harrastetasolla. Kilpatasollakin luulen, että kasvissyöjä noudattaa pääsääntöisesti terveellisempää ruokavaliota minkä johdosta kehitys ja palautuminen on nopeampaa kuin epäsäännöllisesti roskaruokiin tai heikkolaatuiseen rasvaan/hiilihydraattiin sortuvilla. B-12 vitamiini pitäisi nauttia purkista, sitä ei saada tarpeeksi ruokavaliosta josta puuttuu kaikki eläinperäinen.
Kiitos paljon mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta blogista! Olet onnistunut tyydyttämään tiedonjanoani, vaikka en olekaan mikään kehari, vaan kestävyysjuoksija joka toivoisi onnistuvansa muokkaamaan ylävartalonsa lihaksia kohti modernia kauneusihannetta, ja tietysti samalla nauttimaan parantuneen lihaskunnon tuomista terveyshyödyistä.
VastaaPoistaSen verran täytyy kuitenkin kommentoida, ettei yksittäisen eläimen näkökulmasta kärsimyksen aiheuttaminen ja sen lopettaminen voi mitenkään olla eettisempää kuin pelkkä kiduttaminen. Kokonaiskärsimyksen määrä tietenkin näissä eläintuotantolaitoksissa on vakio, sillä kärsimyksistään päästetyn eläimen tilalle tulee aina uusi. Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, kuten kirjoititkin. Kiinnostaisi kuulla mihin sinun mielipiteesi perustuu? Minulla ei tule mieleen kuin Timo Soinin abortti- ja eutanasiaretoriikasta tuttu Jumalan yksinoikeus elämän synnyttämiseen ja päättämiseen.
Tähän mennessä minulla on toiminut muutaman kilon lihasmassan kartutuksessa vegaaninen (ja vielä pääosin raaka-) ruokavalio. Saa nähdä tuleeko sitä rajoitinta vastaan jossakin vaiheessa.
Kestävyysjuoksusta minäkin aloitin aikanaan, olinkohan 14-15 kesäinen. Se oli aikaa se.. Olisi kokonaan oma teksti kertoa kestävyysharjoittelun ja lihaskuntoharjoittelun yhteensovittamisesta.
PoistaMutta varmaan jokainen on havainnut että kestävyysurheilijoille ei tahdo tuota massaa kasvaa kovinkaan herkästi, onhan sille myös syynsä, koska lihasmassa painaa ja kuluttaa paljon ylimääräistä happea. Ja tosin, kestävyysurheilu kuluttaa paljon kaloreita, jolloin olisi syötävä aivan hirvittäviä määriä, että se lihas kasvaisi. Muistan esim. itse kuluttaneeni parhaimmillaan 5h pyörälenkillä jotain 2000kcal luokkaa. Tähän päälle peruskulutus ja sitten pitäisi vielä syödä yli kulutuksen, käytännössä jotain 4500-5000kcal luokkaa. Jos nukkumiseen menee 9h ja treeniin yli 5h sinulla olisi vajaa 10h aikaa vetää tuo määrä lärviin. Noh menee aika teoreettiseksi...
Ja viehän kestävyystreenit palautumiskapasiteettia punttisalitreeneiltä joita ei voida paukuttaa kauhean kovaa vauhtia. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole ja siis päinvastoin. Itse olen nimenomaan kestävyysurheilun ja kuntosaliharjoittelun yhdistämisen puolestapuhuja, varsinkin kun puhutaan painon pudottamisesta. Nuo uudet HIIT villitykset eivät ole onnistuneet ylipuhumaan minua millään tasolla, tästäkin voisi kirjoittaa oman blogitekstin. On kuitenkin otettava tiettyjä asioita huomioon kuten painon nousun tuomat vaarat rasitusvammojen syntymisessä jne.
Vastailen tuohon etiikkaan liittyvään kysymykseesi hieman myöhemmin.
Tomi
Ok, ymmärrän pointtisi tuossa eläimiin kohdistuvassa kärsimyksessä. Halusit sanoa, että kärsimys on vakio, tapetaanko eläimet vai ei, ne kuitenkin jatkavat kärsimystään jos heitä ei tapeta tai jos heidät päästetään kärsimyksitään, niiden tilalle tulee uusi kärsivä. Mikään ei siis muutu vaikka toimintatapaa muutettaisiin, kärsimys säilyy? Tästä ei ole pitkä matka yhden ajattelijan näkemykseen jossa nautinnon määrä voidaan laskea. Kääntäen kärsimyksen määräkin voidaan laskea miinumerkkisenä. Iso tuska on paljon pisteitä ja pieni pitkään jatkuva kärsimys on paljon pisteitä. Tässä suhteessa pelkkä pitkäkestoinen pieni tuska olisi parempi kuin pitkään kestävä pieni tuska johon sisältyy lyhyitä suuria tuskia, siis kokonaismäärässä? Tietenkään tämä ei ole niin yksinkertainen juttu, mutta havaintona erinomainen.
PoistaOlenkin tässä mielessä erimieltä, mielestäni kaikella elävällä on yksi perusoikeus, oikeus elämään, se on ns. raja jota ei voida ylittää. En katso kärsimystä niin pahaksi asiaksi kuin hirveissä oloissa tehtyjä joukkotelotuksia turhan takia. Tämä siis erotuksena siihen, että eläin joutuu syödyksi luonnossa. Toki eläinten oloissa on paljon parannettavaa, siinä voidaan kuitenkin onnistua. Yritänkin suosia kaikkea luomua, jos vain lompakko antaa myöden. Tässä tapauksessa lehmä vapaana laitumella, jota sitten välillä lypsätään, ei ole niin paha kuin sen vangitseminen ahtaisiin oloihin ja tappaminen. Aika karkeistaen. Ja tässähän juuri sekoitetaan sitten tuo alunperin esiin otetut karut olot.. mutta kuitenkin..
Perustan ajatukseni puhtaasti omiin päätelmiin, en ole lukenut kyseistä Soinin kirjoitusta. Onhan tuota etiikkaa tullut luettua hieman avoimessa yliopistossa saakka. Siellä loin yhden omista käsityksistäni etiikkaa kohtaan, joka perustuu ehkä hieman seuraavaan: on pyrittävä parhaaseen hyvään joka sen hetkisellä tietotaidolla on mahdollista saavutta. Ei siis ole parasta hyvää, on vain sen hetkinen paras hyvä. Tulevaisuudessa hyvä teko olisi esim. lihan korvaaminen synteettisellä lihalla koska se on silloin mahdollista ja jos se silloin on mahdollista eikä sitä tehdä esim. laiskuuden takia, tehdään väärin. Toki tuo vaatisi paljon vielä perusteluja ja puolusteluja, koska silloinhan parempaa tulisi kehittää jatkuvasti, ja kuka sitä valvoo. Nyt kuitenkin on selvää että ilman lihaa selvitään, sen nauttiminen, aiheuttamalla samalla kärsimystä on erittäin väärin, koska se voidaan korvata.
Nyt vasta huomasin kirjoitusvirheen tuossa kommentissani; tietenkin tarkoitin sanoa, ettei maidon ja munien tuotanto, eli pelkkä kiduttaminen, voi mitenkään olla eettisempää kuin lihantuotanto, eli kiduttaminen ja sen aiheutetun kärsimyksen päättäminen. Kokonaiskärsimyksen näkökulmasta ne ovat yhtä epäeettisiä, yksittäisen eläimen näkökulmasta armomurha tekee lihantuotannosta jopa maidon- ja munantuotantoa eettisempää.
VastaaPoistaIhan hyvä että otit esiin tuon lihaskasvun ja kestävyysharjoittelun ristiriidan. Olen yrittänyt löytää jonkinlaista balanssia näiden eri harjoitusmuotojen välillä, tavoitteet kun eivät ole mitään kovin vakavia. selvitetään nyt vaikka ensiksi mihin tasoon kehitys pysähtyy tällaisella puolivillaisella mutta säännöllisellä harjoittelulla. Nämä ensimmäiset kilot kun ovat karttuneet todella helposti olemattomasta lähtötasosta johtuen. Tuo kaloreiden saanti on varmasti se todennäköisin kompastuskivi, ja siksi olenkin päätynyt täydentämään raakaruokavaliota kokojyvätuotteilla. 200 banaanin syöminen joka viikko ei ole järin nautinnollista eikä edullistakaan, vaikka 50 vielä meneekin.